Ihana syys aamu valkeni pilvet kaikkosivat ja aurinko tuli jälleen näkyviin.
Rauhaisa aamupuuro mansikka hillolla ja kupillinen kahvia.
Vauva köllii lattialla leikkien leluillaan ja isompi peikonpoikanen katselee tiikeri ohjelmaan.
Äitikeijun oma hetki..
Mieli tekee metsään, jos sitä kuitenkin ottaisi aamun (päivän) rauhassa
ja nauttisi nyt vain hetken omasta kodista ja kodin lämmöstä.
Lisäilin muutaman ohjeen tuolta vanhasta blogista ja muistutin juuri itseäni että tästä ei ole tarkoitus tulla pelkkä leivontablogi. Ehei. Tänne vielä ajan kanssa kertyy toivottavasti vaikka ja mitä.
Olen 27 vuotias keijukaisen alku, joka on päättänyt ainakin toistaiseksi olla kasvamatta aikuiseksi. Käsillä tekemisestä, terveellisempää leipomisesta ja luonnossa samoilua. Kesät vietän saaristossa, syksyisin teen kotipesän jälleen kotiin ja koitan ottaa ilolla syksyn kaikkine kauneuksineen vastaa. Haaveilen aina ja paljon.. varsinkin matkustelusta ja uusista kokemuksta. Kirjoittaa en osaa, ja välillä lukihäiriö tekee isompiakin tepposia. Silti olen päättänyt yrittää.
sunnuntai 18. lokakuuta 2015
Pinattifetapiirakka gluteiiniton
ja kun leivotaan niin leivotaan sillalalilla että kaikki paikalla olevat voivat syödä kaikkea.
Itse emme ole gluteiinittomia, mutta ystäväpiiristä löytyy totaali gluteiinittomia
Useat omat ohjeet olen muokannut niin että sopivat myös gluteiinittomaan ruokavalioon.
Vehnäjauhon voi liki kaikessa korvata tattarijauholla tai tattari perunajauho seoksella.
Pinattifetapiirakka
Pohja:
1 prk (200g) kermaviiliä
1 kananmuna
2 dl tattarijauhoja
1/2 dl tattarileseitä tai kaurahiutaleita (gluteiiniton)
2 tl leivinjauhetta
Sekoita kaikki aineet yhteen.
Levitä pohja piirakka vuokaan / pienelle pellille
Täyte:
2 x isoa sipulia
n. 150 g tuoretta pinaattia
200 g fetaa
mustapippuria ja suolaa oman maun mukaan.
Juustoraastetta
Paista sipuli ja lisää pinaatti. Paista pinaatti kevyesti pannulla.
Lisää mukaan mustapippuria, suolaa ja purkillenen fetaa palasina ja sekoita hellästi.
Lisää täyte pohjan päälle
Ripottele juusto raastetta pinnalle.
ja paista
200 asteisessa uunissa n. 30 min
Päärynäpiirakka sokeriton
Muistoista...
Syksyn kunniaksi mitä helpoin ja maistuvin piirakka pohja ohje kaivettuna arkistosta.Herkku josta saa voimia leikkeihin niin aikuiset kuin lapsetkin.
Samaa ohjetta on helppo soveltaa niin iki-ihanaan glassikko omenapiirakkaan
taikka marjaisaan rahka piirakkaan.
Vain mielikuvitus on rajana herkkutäytteitä miettiessä.
Sokerittomana tietenkin.
Päärynäpiirakka Pohja:
1 prk (200g) kermaviiliä
1 kananmuna
1 1/2 dl täysjyvä vehnäjauhoja / tattarijauhoja
1 1/2 dl kaurahiutaleita
1 tl kanelia
2 isoa ruokalusikallista hunajaa, tai ennemmän jos tykkää makeasta
2 tl leivinjauhetta
Ripaus suolaa
Sekoita kaikki aineet yhteen.
Levitä pohja voideltuun piirakka vuokaan taikka pienelle pellille leivinpaperin päälle.
Täyte:
n. 6 kypsää päärynää lohkoina
(Kanelia oman maun mukaan)
Lisää täyte pohjan päälle
ja paista
200 asteisessa uunissa n. 30 min
Niin helppoa,
että Myrsky 4vuotiaana teki jo itse pohjan.
Huomaathan että ohjeessa on hunajaa ja ei sovellu alle yksivuotiaalle vauvalle.
lauantai 17. lokakuuta 2015
Taatelibanaanikakku sokeriton
Oi tätä herkuttelijan syskyä, uuni lämpiää ainakin muutaman kerran viikossa ja meillä kerkutellaan.
Pizzaa, laatikoita, piirakkaa, kakkua, keksejä... jne.
Esikkomme, pieni peikoinpoikanen on ollut ensimmäiset 4v. liki sokerittomalla ruokavaliolla.
Miksi lapsi tarvitsisi valkoista sokeria mistä se ei oikeasti saa yhtään mitään ravintoa?
Nyt pikkukakkosen synnyttä haluan jatkaa leipomista. Imetys dieattausta takana 5kk ja juurikaan mitään uutta en ole saanut ruokavalioon, onneksi syksyn tullen löysin kuitenkin uudelleen leipomisen ja ruuan laiton ihanuuden!
Mikä helpointa kun herkkuja saa oikeasti herkutella hyvällä tuulella miettimättä liikaa epäterveellisyyttä.
Niin se ohje joka on helppo muokata gluteiinittomaksi:
Taatelibanaanikakku
Ohje on helppo muokakata maustekakuksi,
lisää kanelia, neilikkaa, kardemummaa ja ripaus mustapippuria.
1. Keitä taatelit vedessä ja muussaa taatelit banaanin kanssa sauvasekottimella.
Lisää sulatettu voi, munat ja maito. Seoksesta tulee kuohkea vaahtoisa massa (jos tuntuu liian tiukalle lisää maitoa)
2. Sekoita jauhot, ruokasooda ja leivinjauhe toisessa kulhossa.
3. Sekoita massa ja jauhot varovasti yhteen ja kaada voideltuun kakkuvuokaan.
4. Laita uuniin 175 asteeseen 45-60min ja koita kakku tikulla koittaen että on kypsää.
Nauti hyvän lämpöisen juoman kanssa. :)
Pizzaa, laatikoita, piirakkaa, kakkua, keksejä... jne.
Esikkomme, pieni peikoinpoikanen on ollut ensimmäiset 4v. liki sokerittomalla ruokavaliolla.
Miksi lapsi tarvitsisi valkoista sokeria mistä se ei oikeasti saa yhtään mitään ravintoa?
Nyt pikkukakkosen synnyttä haluan jatkaa leipomista. Imetys dieattausta takana 5kk ja juurikaan mitään uutta en ole saanut ruokavalioon, onneksi syksyn tullen löysin kuitenkin uudelleen leipomisen ja ruuan laiton ihanuuden!
Mikä helpointa kun herkkuja saa oikeasti herkutella hyvällä tuulella miettimättä liikaa epäterveellisyyttä.
Niin se ohje joka on helppo muokata gluteiinittomaksi:
Taatelibanaanikakku
2 dl vettä
1 pkt kuivattuataalelia
100g voita tai kokosrasvaa
2 luomumunaa
2 luomubanaania
1 dl luomumaitoa
4 dl luomuvehnäjauhoja /tattarijauhoja
1tl ruokasoodaa
1tl leivinjauhetta
Ohje on helppo muokakata maustekakuksi,
lisää kanelia, neilikkaa, kardemummaa ja ripaus mustapippuria.
1. Keitä taatelit vedessä ja muussaa taatelit banaanin kanssa sauvasekottimella.
Lisää sulatettu voi, munat ja maito. Seoksesta tulee kuohkea vaahtoisa massa (jos tuntuu liian tiukalle lisää maitoa)
2. Sekoita jauhot, ruokasooda ja leivinjauhe toisessa kulhossa.
3. Sekoita massa ja jauhot varovasti yhteen ja kaada voideltuun kakkuvuokaan.
4. Laita uuniin 175 asteeseen 45-60min ja koita kakku tikulla koittaen että on kypsää.
Nauti hyvän lämpöisen juoman kanssa. :)
Pitkiä aamu unia, Kauniita haaveita
Syksy saapuu jälleen Suomeen.
Jälleen on ollut aikaa nukkua aamuisin pitkään, pieni peikonpoikanen kainalossa tuhisten.
Aikaa nauttia auringosta silloin kun se suostuu paistaamaan.
Aikaa kävellä metsässä peikonpoikaset mukana, rauhassa ihmettelemässä kuinka luonto painuu talvilevolle ja antaa vielä viimeisiään meille.
Aikaa nauraa pienen puolivuotiaan höpinöille.
Aikaa ihmetellä kuinka isompi on jo oppinut paljon.
Aikaa kääriytyä iltaisin peiton alle sohvalle kynttilän valoon ihmettelemään maailma kulkua ja haaveilemaan tulevista matkoista.
Aikaa avata taas kone ja miettiä mitä sitä onkaan viimeisen puolen vuoden aikana tehnyt.
Kun sitä vielä oppisi nauttimaan niistä jokaisesta hetkestä mitä saa,
jokainen hetki on meille tärkeä ja ainut laatuinen.
Itse huomaan liian usein eläväni kiireen ja stressin keskellä.
Koska pitää tehdä.. ja miksi pitäisi...?
Minullahan on nyt aikaa ja minun aikani on tässä ja nyt.
Mietin pitkään jatkanko vanhaa blogia, vai laitanko uuden.
Toisaalta en tiedä vieläkään kumpi olisi oikea ratkaisu, Vanhassa on paljon muistoja minulle ja mitä ihanempia ruokareseptejä vuosien varrelta. Toisaalta, miksi en päivittäsi niitä ajan kanssa tänne koittaisi edes kerrankin tehdä jotain ajan kanssa hieman siisitimmäksi ja oikeassti juuri oman näköiseksi. Kirjoitan tätä itselle ja pojilleni. Haluasin tästä mukavan muiston josta voisin myöhemmin katsella mitä sitä Keijukaisille ja peikonpoikasille onkaan kuulunut.
Jälleen on ollut aikaa nukkua aamuisin pitkään, pieni peikonpoikanen kainalossa tuhisten.
Aikaa nauttia auringosta silloin kun se suostuu paistaamaan.
Aikaa kävellä metsässä peikonpoikaset mukana, rauhassa ihmettelemässä kuinka luonto painuu talvilevolle ja antaa vielä viimeisiään meille.
Aikaa nauraa pienen puolivuotiaan höpinöille.
Aikaa ihmetellä kuinka isompi on jo oppinut paljon.
Aikaa kääriytyä iltaisin peiton alle sohvalle kynttilän valoon ihmettelemään maailma kulkua ja haaveilemaan tulevista matkoista.
Aikaa avata taas kone ja miettiä mitä sitä onkaan viimeisen puolen vuoden aikana tehnyt.
Kun sitä vielä oppisi nauttimaan niistä jokaisesta hetkestä mitä saa,
jokainen hetki on meille tärkeä ja ainut laatuinen.
Itse huomaan liian usein eläväni kiireen ja stressin keskellä.
Koska pitää tehdä.. ja miksi pitäisi...?
Minullahan on nyt aikaa ja minun aikani on tässä ja nyt.
Mietin pitkään jatkanko vanhaa blogia, vai laitanko uuden.
Toisaalta en tiedä vieläkään kumpi olisi oikea ratkaisu, Vanhassa on paljon muistoja minulle ja mitä ihanempia ruokareseptejä vuosien varrelta. Toisaalta, miksi en päivittäsi niitä ajan kanssa tänne koittaisi edes kerrankin tehdä jotain ajan kanssa hieman siisitimmäksi ja oikeassti juuri oman näköiseksi. Kirjoitan tätä itselle ja pojilleni. Haluasin tästä mukavan muiston josta voisin myöhemmin katsella mitä sitä Keijukaisille ja peikonpoikasille onkaan kuulunut.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)